Tyttö oli yksinäinen. Yksinäinen, kunnes tapasi pojan. Poika ihastui Tyttöön, joka rakastui poikaan. Tyttö ja poika "alkoivat" ja olivat ensirakkauksia toisilleen. He elivät onnellisina yhdessä, kunnes Tyttö tunnusti. Tyttö tunnusti olevansa ihastunut Toiseen. Poikaa tämä ei haitannut, sillä Tyttö rakasti poikaa takaisin, lähes yhtä paljon. Tyttöä se haittasi, koska koki ihastuksesta syyllisyyttä. Tyttö erosi pojasta. Poika päästi irti Tytöstä, koska hän tahtoi Tytölle mikä oli hänelle parasta ja kaikkea, mitä Tyttö saattoi haluta ja toivoa. Koska poika rakasti Tyttöä. Myöhemmin, kun Tyttö selvitteli päätään, tiesi hän tahtovansa pojan takaisin. Toinen olisi tahtonut Tytön, mutta Tyttö tahtoi koittaa pojan kanssa uudelleen. Juuri, kun Tyttö aikoi kysyä pojalta yhteen palaamisesta, oli poika päättänyt tappaa itsensä. Poika epäonnistui, muttei ottanut Tyttöä takaisin. Toinen sai Tytön, poika toisen ja Tyttö pääsi pois.
Poikaa lyötiin. Hänet tönäistiin maahan. Tähän hänet totutettiin, se oli arkipäivää. Äiti huolestui. Poika itki. Äiti pojalta salassa. Tämä arkipäiväisyys jatkui ja jatkui. Poika oli helppo kohde, jota ei puolustettu, vaan lyötiin porukalla. Isolla porukalla. Äiti kertoi, poika tunnusti. Omistautunut luokanopettaja puuttui kiusaamiseen. Hän jutteli ison porukan kanssa, joskus porukalla, joskus yksitellen. Opettaja meni pitkällekin, hän kutsui porukan ja porukan äidit koulun ulkopuolisella ajalla keskustellakseen lyömisestä. Tämän jälkeen porukka ei enää lyönyt. Porukka potki. Se sattui poikaan entistä enemmän eikä kukaan huomannut sitä. Poika ei voinut todistaa sitä, eikä selittää sitä, potkiminen ei ole yksinkertaista. Poika itki ja äiti pojalta piilossa. Äiti otti yhteyttä opettajaan, opettaja äiteihin ja samoin kuin vuotta aiemmin, porukka ja porukan äidit kokoontuivat taas. Potkiminen loppui, kunnes kuunkierron jälkeen alkoi taas. Opettaja lähti, ja poika jäi. Seuraavat opettajat eivät välittäneet. Poika jäi yksin. Poikaa potkitaan edelleen.
Ääliö teki virheitä. Ääliö rakastui nuoreen Naiseen. Nuori Nainen oli kiusattu, eikä pärjännyt oikein missään. Nuori Nainen rakastui Ääliöön, kukaan ei tiedä kronologista järjestystä. Ääliö ja Nuori Nainen seurustelivat yhdessä ja kasvoivat noin puoli vuosikymmentä ja menivät naimisiin. Muutaman vuoden päästä Nainen synnytti, ja he saivat pojan. Naisesta tuli äiti ja Ääliöstä isä. Vain vähän pojan syntymän jälkeen Ääliö hairahti toisen naisen perään. Nainen ei kestänyt ja lähti pojan kanssa etelään, Ääliö muutti uuden naisen kanssa naisen kotikunnalle pohjoiseen. Nainen ruokki pojan, ja kasvatti pojan. He elivät lähes kahdestaan kahdeksan vuotta, kunnes poika sai Pikkuveljen. Pikkuveljen isä lähti ennen Veljen syntymää, joten Nainen jäi kolmelleen kahden lapsensa kanssa. Vanhempi poika on käynyt Ääliön luona säännöllisesti, joka nyt muutti takaisin kotikunnalleen. Kaikki olivat onnellisia, paitsi poika. Hän rakasti isäänsä, muttei pitänyt Ääliön luona käymisestä. Yhtenä syysyönä Ääliö teki virheen, pahan virheen. Ääliöllä oli ongelmia alkoholin kanssa. Ääliön virhe oli kohtalokas, siitä seurasi pojan elämän kamalin yö. Poika koki jotain mitä kenenkään ei pitäisi, ja tästä seurasi pitkänpitkä tapahtumaketju, joka lopulta tappoi pojan. Pojan uusi elämä sai tuon kohtalokkaan yön jälkeen alkunsa, mutta Ääliö ei enää koskaan näe poikaa. Ääliö menetti esikoispoikansa.
Tämän postauksen kolme tulkinnanvaraista, sekavaa kertomusta Tytöstä, pojasta ja Ääliöstä ovat oikeita tapahtumia, henkilöt oikeita ihmisiä ja tapahtumien jättämät arvet ikuisia.
DeeJayn blogi omasta elämästä sekä elämää suuremmista asioista.
torstai 11. huhtikuuta 2013
sunnuntai 7. huhtikuuta 2013
Väriä hiuksiin, ei elämään! (Näinhän se pitikin mennä??)
Olen reilusti laiminlyönyt blogin kirjoittamista. Ei vaan saa mitään aikaseks. Mitä pidempään olen kirjottamatta, sitä vaikeampi on taas aloittaa...vaikka asiaa riittäisikin(ja PAH). Nyt lopultakin itseään niskasta kiinni ja miljoonan pyynnön jälkeen kirjotan tänne jotain.
Tosin, tulin tässä miettineeksi, ketä mun elämä ees kiinnostaa? No, anyways. Tätäkin postausta kirjottelin pitkin viikkoa. No, nyt se siis on tässä.
-Ensinnäkin.... Värjäsin hiukset.
Joo, elikkä näin pääs käymään. Yli 10 vuotta oon mustista hiuksista haaveeksinu, ja nyt mä ne sit sain ^^ Tämäkin kävi silleen että kun 10 vuoden ruikutuksen jälkeen aloitin sen eritavalla; "Äiti....oonko mä kertonu, että mä tahtoisin sellasen huulikorun tähän kohti..?" todella vihaisen vastauksen jälkeen muistutin hiusten värjäyksestä, ja äiti lupasi sen, "Mutta niitä mustia hiuksia voidaan harkita." Saman viikon sunnuntaina (1vko sitten) väripurkki (mikälietörppö) oli keittiön pöydällä ja sen huomattuani juoksin äidin kaulaan kiinni (halatakseni, ei, en kuristaakseni) ja ensimmäistä kertaa vuoteen pariin kerroin hänelle rakastavani häntä. Siis kyllä äiti sen jo tiesikin mutta en vain ole kertonut sitä, muistuttanut asiasta... No, olen lopultakin tyytyväinen. Mustat hiukset <3
Koulussa ei ole tullut palautetta hiuksista
-Toiseksi, (hmm...ööööh,) on tullut nähtyä jonkin verran kavereita ja sukulaisia yms. Pääsiäinen meni siinä jotenkin perheen ja suvun parissa, lomat + vkloput yleensä kavereiden mukana.
-Kolmanneksi- koulu painaa. Nyt onneksi on monet projektit ja kokeet takana päin ja vain pari kk jälellä peruskoulua =3 Kohta pois siitä paskasta, mutta sitten jää kaveritkin. Yh:ssa oli valtakunnallinen taloustietokilpailu, jonka tuloksia ei olla vielä kuultu.
.:ELVYTTÄKÄÄ BLOGI:.
Toivoisin suuresti saavani ehdotuksia ja toiveita yms. blogiani varten, sillä postausideat alkavat loppua, josta johtuu hyvin vähäinen blogin päivittäminen. Erilaisia ideoita/ehdotuksia voisi laittaa tähän kommentoimalla, yksällä jossain muualla tai vaikkapa kasvotusten mahd. mukaan.
Älkää antako blogin kuolla!
Tosin, tulin tässä miettineeksi, ketä mun elämä ees kiinnostaa? No, anyways. Tätäkin postausta kirjottelin pitkin viikkoa. No, nyt se siis on tässä.
-Ensinnäkin.... Värjäsin hiukset.
Joo, elikkä näin pääs käymään. Yli 10 vuotta oon mustista hiuksista haaveeksinu, ja nyt mä ne sit sain ^^ Tämäkin kävi silleen että kun 10 vuoden ruikutuksen jälkeen aloitin sen eritavalla; "Äiti....oonko mä kertonu, että mä tahtoisin sellasen huulikorun tähän kohti..?" todella vihaisen vastauksen jälkeen muistutin hiusten värjäyksestä, ja äiti lupasi sen, "Mutta niitä mustia hiuksia voidaan harkita." Saman viikon sunnuntaina (1vko sitten) väripurkki (mikälietörppö) oli keittiön pöydällä ja sen huomattuani juoksin äidin kaulaan kiinni (halatakseni, ei, en kuristaakseni) ja ensimmäistä kertaa vuoteen pariin kerroin hänelle rakastavani häntä. Siis kyllä äiti sen jo tiesikin mutta en vain ole kertonut sitä, muistuttanut asiasta... No, olen lopultakin tyytyväinen. Mustat hiukset <3
Koulussa ei ole tullut palautetta hiuksista
-Toiseksi, (hmm...ööööh,) on tullut nähtyä jonkin verran kavereita ja sukulaisia yms. Pääsiäinen meni siinä jotenkin perheen ja suvun parissa, lomat + vkloput yleensä kavereiden mukana.
-Kolmanneksi- koulu painaa. Nyt onneksi on monet projektit ja kokeet takana päin ja vain pari kk jälellä peruskoulua =3 Kohta pois siitä paskasta, mutta sitten jää kaveritkin. Yh:ssa oli valtakunnallinen taloustietokilpailu, jonka tuloksia ei olla vielä kuultu.
.:ELVYTTÄKÄÄ BLOGI:.
Toivoisin suuresti saavani ehdotuksia ja toiveita yms. blogiani varten, sillä postausideat alkavat loppua, josta johtuu hyvin vähäinen blogin päivittäminen. Erilaisia ideoita/ehdotuksia voisi laittaa tähän kommentoimalla, yksällä jossain muualla tai vaikkapa kasvotusten mahd. mukaan.
Älkää antako blogin kuolla!
Tää tuli tos joku aika sitten......pitäiskö oikeesti jaksaa oottaa 21.5.??
torstai 21. helmikuuta 2013
Kirjailijakansio
Lupasin kirjoittaa tästä paremmin kun kansiot palautetaan... No, nyt ne saatiin takas tän viikon tiistaina, joten pakko kai se on kirjottaa ja elvyttää blogia... Mua harmittaa tosi paljon kun en oo jaksanu kirjotella tähän... Inspistä ei vaan enää löydy. Kaverit muistuttelee blogista lähes jatkuvasti, mutten mä saa mitään aikaan =(
Nomut aiheeseen: Kirjailijakansio. Tein sen Ismo Alangosta runokirjailijana. Tekoprosessi oli raskas ja tuskaisa enkä enää koskaan varsinkaan vapaaehtoisesti tee sellaista uudestaan. Koskaan. Ikinä. Toisto, se toimii. Ainiin se kkansio... Kansiosta en oikein voi/jaksa kirjotella, jos vaikka joskus saan aikaiseksi, voisin tehdä siitä pdf-tiedoston. Mutta sen arvostelusta....
"Palautetta Juusolle
Kirjailijakansiosi aiheena on Ismo Alanko. Arvosanasi on 9.
Et ottanut ihan perinteisintä aihetta. Olet kuitenkin tehnyt sisukkaasti töitä vaikka sanoit homman välillä takunneen. Hienoa, ettet lannistunut, vaikka et saanut vastausta haastattelupyntöösi.
Olisin toivonut, että olisit kirjoittanut lukupäiväkirjaasi enemmän omia ajatuksiasi, joita heräsi runoja lukiessa. Olisin kaivannut sitä ns. tulkintaa? Millaisia tuntemuksia sinulle tuli esimerkiksi runosta, jossa on käytetty runsaasti V-alkuisia sanoja? Miksi se kuvastaa mielestäsi hyvin nykynuorison suhdetta vihaan? Olet kirjoittanut, että runossa on liikaa toistoa. Toisto kuuluu runouteen, mutta on totta, että runossa toisto ei toimi samalla tavalla kuin laulussa. Minunkin mielestäni on kauniimpaa tai mielenkiintoisempaa esittää sama asia monella eri tavalla.
Kirja-arvostelusi jäi hieman suppeaksi. Olet kuitenkin käyttänyt mielenkiintoisia sanavalitnoja; vangitsevan mietteliäs runo. Olisitkin voinut avata, mitä tarkoitat tällä käsitteellä. Kuvaat kaiken kaikkiaan hienosti Alankoa yön, kuoleman, epätoivoisen rakkauden ja varjoisan kaupungin runoilijaksi.
Pidin eniten haastattelusta, johon muokkasit itse vastaukset sekä omista runoistasi, joita muokkasit Ismo Alangon runojen pohjalta. Tällä tavoin teit kansiosta persoonallisen ja henkilökohtaisen.
Kiitos, että annoit kritiikkiä ohjeista. Palautteen pohjalta aionkin laatia erikseen ohjeet runoteoksille. Aina joukossa on ollut joku, joka on valmistellut kansion tunoista. Olet kuitenkin soveltanut annettuja ohjeita hienosti omaan työhösi.
TOIVON SINULLE VÄRIKÄSTÄ JA TUNNELMALLISTA ELÄMÄÄ PERUSKOULUN JÄLKEEN. MUISTA, ETTÄ SEKÄ RUNOT ETTÄ ELÄVÄ ELÄMÄ OVAT VÄLILLÄ TUMMAN PUHUVIA, VÄLILLÄ AURINKOISEN KELTAISIA.
T. Satu-ope"
Se oli kirjallinen osuus arvostelusta, lisäksi siinä oli taulukko kriteereistä ja tehtävistä, joka meni näin:
"KRITEERI (arvosteltu asteikolla 0-5)
Tekstit osoittavat huolellista paneutumista. (4)
Kansiosi on ulkoasultaan siisti ja huoliteltu.
Olet käyttänyt myös luovuuttasi. (4)
Noudatat tehtävänantoa. (4)
Olet tarkastellut aihetta monipuolisesti
ja laajasti eri näkökulmista. (3)
Löydät teksteistä olennaisia asioita. (3)
Teet päätelmiä lukemasi pohjalta. (3)
Perustelet päätelmäsi ja näkemyksesi (3)
Onnistut vapaavalintaisissa kirjoittamis-
tehtävissä. (4)
Kirjoitat yhteyteen sopivaa kieltä. (4)
Hallitset oikeinkirjoituksen. (4)
TEHTÄVÄT (arvosteltu "On", "Puutteellinen", "Ei")
Johdanto: On
Kirjailijan elämänkerta: On
Luettujen teosten
esittely/lukupäiväkirja: On
Kirja-arvostelu: On
Vapaavalintaiset tehtävät: On, 4
Päätösteksti: On"
Joten näin se meni.... Onnellinen oon siitä että sain sen ysin, mutta sen eteen teinkin todella paljon töitä.
Nomut aiheeseen: Kirjailijakansio. Tein sen Ismo Alangosta runokirjailijana. Tekoprosessi oli raskas ja tuskaisa enkä enää koskaan varsinkaan vapaaehtoisesti tee sellaista uudestaan. Koskaan. Ikinä. Toisto, se toimii. Ainiin se kkansio... Kansiosta en oikein voi/jaksa kirjotella, jos vaikka joskus saan aikaiseksi, voisin tehdä siitä pdf-tiedoston. Mutta sen arvostelusta....
"Palautetta Juusolle
Kirjailijakansiosi aiheena on Ismo Alanko. Arvosanasi on 9.
Et ottanut ihan perinteisintä aihetta. Olet kuitenkin tehnyt sisukkaasti töitä vaikka sanoit homman välillä takunneen. Hienoa, ettet lannistunut, vaikka et saanut vastausta haastattelupyntöösi.
Olisin toivonut, että olisit kirjoittanut lukupäiväkirjaasi enemmän omia ajatuksiasi, joita heräsi runoja lukiessa. Olisin kaivannut sitä ns. tulkintaa? Millaisia tuntemuksia sinulle tuli esimerkiksi runosta, jossa on käytetty runsaasti V-alkuisia sanoja? Miksi se kuvastaa mielestäsi hyvin nykynuorison suhdetta vihaan? Olet kirjoittanut, että runossa on liikaa toistoa. Toisto kuuluu runouteen, mutta on totta, että runossa toisto ei toimi samalla tavalla kuin laulussa. Minunkin mielestäni on kauniimpaa tai mielenkiintoisempaa esittää sama asia monella eri tavalla.
Kirja-arvostelusi jäi hieman suppeaksi. Olet kuitenkin käyttänyt mielenkiintoisia sanavalitnoja; vangitsevan mietteliäs runo. Olisitkin voinut avata, mitä tarkoitat tällä käsitteellä. Kuvaat kaiken kaikkiaan hienosti Alankoa yön, kuoleman, epätoivoisen rakkauden ja varjoisan kaupungin runoilijaksi.
Pidin eniten haastattelusta, johon muokkasit itse vastaukset sekä omista runoistasi, joita muokkasit Ismo Alangon runojen pohjalta. Tällä tavoin teit kansiosta persoonallisen ja henkilökohtaisen.
Kiitos, että annoit kritiikkiä ohjeista. Palautteen pohjalta aionkin laatia erikseen ohjeet runoteoksille. Aina joukossa on ollut joku, joka on valmistellut kansion tunoista. Olet kuitenkin soveltanut annettuja ohjeita hienosti omaan työhösi.
TOIVON SINULLE VÄRIKÄSTÄ JA TUNNELMALLISTA ELÄMÄÄ PERUSKOULUN JÄLKEEN. MUISTA, ETTÄ SEKÄ RUNOT ETTÄ ELÄVÄ ELÄMÄ OVAT VÄLILLÄ TUMMAN PUHUVIA, VÄLILLÄ AURINKOISEN KELTAISIA.
T. Satu-ope"
Se oli kirjallinen osuus arvostelusta, lisäksi siinä oli taulukko kriteereistä ja tehtävistä, joka meni näin:
"KRITEERI (arvosteltu asteikolla 0-5)
Tekstit osoittavat huolellista paneutumista. (4)
Kansiosi on ulkoasultaan siisti ja huoliteltu.
Olet käyttänyt myös luovuuttasi. (4)
Noudatat tehtävänantoa. (4)
Olet tarkastellut aihetta monipuolisesti
ja laajasti eri näkökulmista. (3)
Löydät teksteistä olennaisia asioita. (3)
Teet päätelmiä lukemasi pohjalta. (3)
Perustelet päätelmäsi ja näkemyksesi (3)
Onnistut vapaavalintaisissa kirjoittamis-
tehtävissä. (4)
Kirjoitat yhteyteen sopivaa kieltä. (4)
Hallitset oikeinkirjoituksen. (4)
TEHTÄVÄT (arvosteltu "On", "Puutteellinen", "Ei")
Johdanto: On
Kirjailijan elämänkerta: On
Luettujen teosten
esittely/lukupäiväkirja: On
Kirja-arvostelu: On
Vapaavalintaiset tehtävät: On, 4
Päätösteksti: On"
Joten näin se meni.... Onnellinen oon siitä että sain sen ysin, mutta sen eteen teinkin todella paljon töitä.
sunnuntai 3. helmikuuta 2013
Päivityksiä asioihini
Postailen nykyään todella vähän.... Mutta kyllä mä koitan muistaa pitää tän blogin ajantasalla.
Yksi piävä koin valaistuksen: Mulla menee erittäin hyvin.
-Olen itse vain kuvitellut kiusaamisen. Minä vain teen kärpäsestä härkäsen ja luulen kohteliaisuuksien sekä kehujen olevan sarkasmia. Kiusaaminen loppui kait yläasteelle tultaessa. Ilmankos ei kukaan muu olekaan huomannut sitä kiusaamista ^^
-Mulla on paljon ystäviä. Niitä on mun ympärillä todella paljon, enkä meinaa löytää aikaa ja paikkaa jokaiselle...
-Perheessä kaikki hyvin. Meidän pieni tiivis yhteisö joka elää sovussa kuin sillit purkissa =3 Eikä harvinaisia pikku kähinöintejä enempää kinastellakaan =D
-Suvussa kaikki hyvin. Suhteet kaikkien kanssa ennallaan eikä kukaan ole sairas tai rampa tms. Ja mä rakastan kaikkia sukulaisia todella paljon, ihan mahtava ja onneks iso porukka =)
-Kaveripiireissäkin ollaan terveitä ja hyvinvoivia(= Ja onneks kaikkien kanssa hyvissä väleissä.
-Mulla on paljon tekemistä vapaa-ajalla, säännölliset harrastukset ja kaverit vie paljon ajasta, mutta vietän myös paljon laatuaikaa perheeni, varsinkin äitini ja veljeni kanssa.
Yksi piävä koin valaistuksen: Mulla menee erittäin hyvin.
-Olen itse vain kuvitellut kiusaamisen. Minä vain teen kärpäsestä härkäsen ja luulen kohteliaisuuksien sekä kehujen olevan sarkasmia. Kiusaaminen loppui kait yläasteelle tultaessa. Ilmankos ei kukaan muu olekaan huomannut sitä kiusaamista ^^
-Mulla on paljon ystäviä. Niitä on mun ympärillä todella paljon, enkä meinaa löytää aikaa ja paikkaa jokaiselle...
-Perheessä kaikki hyvin. Meidän pieni tiivis yhteisö joka elää sovussa kuin sillit purkissa =3 Eikä harvinaisia pikku kähinöintejä enempää kinastellakaan =D
-Suvussa kaikki hyvin. Suhteet kaikkien kanssa ennallaan eikä kukaan ole sairas tai rampa tms. Ja mä rakastan kaikkia sukulaisia todella paljon, ihan mahtava ja onneks iso porukka =)
-Kaveripiireissäkin ollaan terveitä ja hyvinvoivia(= Ja onneks kaikkien kanssa hyvissä väleissä.
-Mulla on paljon tekemistä vapaa-ajalla, säännölliset harrastukset ja kaverit vie paljon ajasta, mutta vietän myös paljon laatuaikaa perheeni, varsinkin äitini ja veljeni kanssa.
-Alan olla tyytyvänen mun kroppaan. Siis oon hyväksynyt kaikki fyysiset muutokseni ja iho-ongelmat helpottuu tässä vähitellen... Alan myös pitää omasta ulkonäöstäni juuri tällaisena. Oon myös tyytyväinen lihaskuntooni, jonka kehityksessä on murrosiän muutokset auttaneet =)
-Mulla ei ole vihamiehiä. Eli meinaan että mulla on kavereita ja sitten vähemmän tuttavia ihmisiä, mutta ei sellaisia, joiden kanssa en tulisi toimeen. Maailma on täynnä vain mukavia ihmisiä ja uniikkeja persoonia, ainoastaan erilaiset ihmiset tarvitsevat erilaista tulkintaa.
-Mä lopulta hoksasin, että mun luokkalaisten osittain negatiivinen suhtautuminen minuun onkin kokonaan minun ja epäasiallisen käyttäytymiseni syytä. Nyt voin korjata tämänkaltaisia ongelmia kun hoksaan ajatella omaa osuuttani asiaan(= Mä pidän meidän luokasta, koska se on opettanut minulle monen monta asiaa.
-Mulla ei ole vihamiehiä. Eli meinaan että mulla on kavereita ja sitten vähemmän tuttavia ihmisiä, mutta ei sellaisia, joiden kanssa en tulisi toimeen. Maailma on täynnä vain mukavia ihmisiä ja uniikkeja persoonia, ainoastaan erilaiset ihmiset tarvitsevat erilaista tulkintaa.
-Mä lopulta hoksasin, että mun luokkalaisten osittain negatiivinen suhtautuminen minuun onkin kokonaan minun ja epäasiallisen käyttäytymiseni syytä. Nyt voin korjata tämänkaltaisia ongelmia kun hoksaan ajatella omaa osuuttani asiaan(= Mä pidän meidän luokasta, koska se on opettanut minulle monen monta asiaa.
-Olen lopettanut itseni syyllistämisen sekä itsesäälissä rypemisen. Näitä tällasia asioita mulla on ollu pahana tapana tehdä.... Mutta oon pääsemässä niistä eroon ^^ Lisäks esimerkiksi itsetuhoisuudesta olen päässyt irti.
-Pystyn nauttimaan elämästä todella paljon, kun olen alkanut arvostamaan itseäni sekä muita elämän pikkuasioita =)
Että tällasta tällä erää, kirjoittelen lisää sitten tuonnempana. Toivon kaikkea hyvää kaikille tämän lukeneille ja muillekin ^^
Tossa parasta Pendulumilta, öitä =)
Tossa parasta Pendulumilta, öitä =)
keskiviikko 23. tammikuuta 2013
Logopeli, homokuulokkeet ja töherrykset, mitä muuta tarvitaan?
Mulla on siis niin paras logopeli! LOGORAMA 1.4.1 by arp105. Siis se mikä tekee tästä pelistä mahtavan on se, että pärjään siinä melko hyvin ja siinä kysyttiin joitain mun lempiartisteista(= Eli siis STAGE #2 level 9 Kysytään mm. deadmau5 ja level 10 kysyttiin Gorillaz sekä level 13 (jolla olen jumissa) Red Hot Chili Peppers. Tää on siis yks niist mahtavist peleist mitä mun Lumiasta löytyy ^^ Joululahjaksi sain tän mattamustan Nokian Lumia 920. Muita toivelahjoja oli siis ne Skullcandy G.I. (sanoppa se suomeks xD [Teille jotka ette ole tarpeeksi tyhmiä tähän: "skulkändi gee-ii" {"Ga-yy"} joounoha xD]) sekä sit se roskis ja vähän vaatteita yms.. =3
Edellisen kirjoitin puolenyön paremmalla puolen, ja sen huomaa. o__o Ainakin kun tälleen jälkeenpäin lukee keskenjäänyttä postauskirjoitusta..... =D
Läksyjä tehdessä hoksasin, että enkuntunneilla on tylsää. Sen näkee siitä, kun kaikki sivut on täynnä surkeita töherryksiä =D Alla pari tänpäivästä, joiden mallina Feed Me minun tapaan. Ja tämä "minun tapaan" tarkoittaa suhteessa paljon suurempia silmiä ja erilaisia ja huonoo lopputulosta >_<
Feed Me, you four!
Mua pelottaa. Äitini puolesta. Siis kun...no, me ollaan asuttu kahdestaan 8 vuotta, sit tuli pikkuveli, jonka isä lähti siinä vaiheessa. Meinaan vaan että ollaan äitin kans läheisiä, kun asuttiin kahdestaan niin kauan. Mua pelottaa, koska en kai vain huomannut, kuinka huonosti meillä menee, kun näin kävi. Kirjotan tästä myöhemmin lisää, kun se oon ajankohtaisempaa.
Tuli vähän lyhyt postaus vaikka kauan kirjotinkin... Tässä viel loppukevennys ja sitten tulosruudun pariin xD (Joo, kello on 23:05 ja jututki sitä luokkaa =D )
Genelecin tehtaalta juttua vielä sen verran, että löysin hyvän lyhyen esittelyvideon kyseisestä paikasta. Ohessa kyseinen video, sekä mainittakoon että kohdassa 0:16 On samanlaiset kaiuttimet millä leikimme siellä paikan auditoriossa.. =3 Muttei täst sen enempää, nauttikaa!
Edellisen kirjoitin puolenyön paremmalla puolen, ja sen huomaa. o__o Ainakin kun tälleen jälkeenpäin lukee keskenjäänyttä postauskirjoitusta..... =D
Läksyjä tehdessä hoksasin, että enkuntunneilla on tylsää. Sen näkee siitä, kun kaikki sivut on täynnä surkeita töherryksiä =D Alla pari tänpäivästä, joiden mallina Feed Me minun tapaan. Ja tämä "minun tapaan" tarkoittaa suhteessa paljon suurempia silmiä ja erilaisia ja huonoo lopputulosta >_<
Feed Me, you four!
 |
| Feed, fed, fed ..... Me =D |
Mua pelottaa. Äitini puolesta. Siis kun...no, me ollaan asuttu kahdestaan 8 vuotta, sit tuli pikkuveli, jonka isä lähti siinä vaiheessa. Meinaan vaan että ollaan äitin kans läheisiä, kun asuttiin kahdestaan niin kauan. Mua pelottaa, koska en kai vain huomannut, kuinka huonosti meillä menee, kun näin kävi. Kirjotan tästä myöhemmin lisää, kun se oon ajankohtaisempaa.
Tuli vähän lyhyt postaus vaikka kauan kirjotinkin... Tässä viel loppukevennys ja sitten tulosruudun pariin xD (Joo, kello on 23:05 ja jututki sitä luokkaa =D )
Genelecin tehtaalta juttua vielä sen verran, että löysin hyvän lyhyen esittelyvideon kyseisestä paikasta. Ohessa kyseinen video, sekä mainittakoon että kohdassa 0:16 On samanlaiset kaiuttimet millä leikimme siellä paikan auditoriossa.. =3 Muttei täst sen enempää, nauttikaa!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)